Oulaisten Moottorikerho/Urheiluautoilijat

Oulaisten Moottorikerho/Urheiluautoilijoiden 40-vuotistaival


Etu-, taka- ja vekselivetoa

Oulaistelaisen moottoriurheilun juuret ulottuvat sota-ajan jälkeisiin vuosiin 40-luvulle. Tuolloin paikkakunnalla ei toiminut vielä omaa moottorikerhoa, vaan kilpailujen järjestelyvastuun kantoivat muiden muassa Oulaisten VPK ja Huima, joiden jäsenistössä oli moottoripyöräilykärpäsen puraisemana muun muassa paikkakunnan pitkäaikainen palopäällikkö Georg Helin.

* * * * *

Sota-ajan jälkeen kilpaa ajettiin moottoripyörillä. Vauhti kiinnosti jo tuolloin ihmisiä, vaikka katsottavana oli vain muutamien hurjapäiden meno. Moottoriurheilun suosiosta kertoo se, että Haaranmäen raviradalla järjestettyjä maarata-ajoja vuonna 1953 saapui seuraamaan yli 3000 katsojaa. Järjestäjät eivät osanneet varautua moiseen yleisörynnäkköön ja pääsyliput loppuivat kesken. Lipunmyyjänä toimineelta tehtailija Hugo Koivulta ei mennyt kuitenkaan sormi suuhun, vaan hän repi sanomalehdestä palasia ja möi ne pääsylippuina yleisölle.

Tarinan mukaan ajojen järjestämisestä saadut rahat häipyivät järjestäjiltä. Joku kuuli myöhemmin, että niitä laskettiin seuraavana yönä liköörinvalmistuksestakin tunnetuksi tulleessa Kotimarjalassa.

* * * * *

Sota-ajan jälkeen moottoripyöriä ja autoja oli vähän, eikä kaikilla ollut varaa ostaa bensiiniä varsinkaan harrastusvehkeisiin. Siksi ensimmäisiin kilpailuihin saattoi osallistua vain kourallinen kilpailijoita, mutta maan vaurastuessa vauhdikkaan harrastuksen suosio lähti jyrkkään nousuun.

* * * * *

Oulaisten ensimmäiset moottoripyöräkilpailut pidettiin raviradalla kesäkuun 6. päivänä vuonna 1949. Kilpailijoita oli Oulusta ruotsalaiselle Pohjanmaalle saakka. Kisan nopein kotiradallaan oli palopäällikkö Georg Helin Excelsion-nimisellä pyörällään.

1950-luvulla moottoripyörillä ajettiin maaratakilpailujen lisäksi urheilukentän montulla nk. Scrample-ajoja, jotka olivat lähinnä motocross-ajojen edeltäjiä. 50-luvulla pyöränsarvissa kilpailumielessä istuivat mm. Veikko Ranta-Eskola ja Reijo Takalo-Eskola.

Veikko Ranta-Eskola muistaa, että kilpailuvietti oli kova. Elsa-vaimo kielsi mieheltään kilvan ajon lajin vaarallisuuden vuoksi, mutta kerrankin Veikko karkasi salaa ajamaan Scramblen voitosta. Vasta työpaikallaan puoliso kuuli miehensä ajaneen loistavasti ja voittaneen kilpailun.

Puolison huolen ymmärtää, sillä tuohon aikaan ei turvamääräyksiä tunnettu, vaan kilpaa ajettiin avopäin, suorat housut jalassa ja kauluspaita päällä. Toisessa jalassa saattoi olla turvakengän tapainen rautakenkä ja silmillä suojalasit!

* * * * *

Autoilla alettiin ajaa kilpaa 50-luvulla. Paikkana oli pitkään oulaistelaisia moottoriurheiluharrastajia palvellut Väinölänlahti. Ensimmäisten kilvanajajien joukkoon kuului mm. autoilija Kaarlo Epäilys, jonka ikimuistoinen kilpailu päättyi Popedalla keulilla ajaneen vaasalaiskuljettajan ohitusyrityksen jälkeen penkkaan niin syvälle, että Epäilys pääsi lumella täyttyneestä autostaan ulos vain ikkunan kautta.

* * * * *

Moottoriurheilun suosio kasvoi voimakkaasti koko maassa 60-luvulla. Samalla käynnistyi myös järjestäytynyt seuratoiminta useilla paikkakunnilla, mm. Oulaisissa ja Ylivieskassa.

Huhtikuun 14. päivän Pyhäjokiseutu vuonna 1965 tietää kertoa, että Oulaisten Moottorikerho on perustettu valtavan alkuinnostuksen vallassa. Ennen perustavaa kokousta ilmoitti 70 henkilöä haluavansa kerhon jäseneksi…Tämän jälkeen on saapunut lisää ilmoittautumisia, joten lukumäärä on lähempänä sataa.

Oman moottorikerhon perustamisajatuksen takana olivat liikkeenharjoittaja Martti Rönkkö ja palopäällikkö Georg Helin. Palotalon kerhohuoneistossa pidetyssä kokouksessa kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin autoilija Ilmari Alatalo ja varapuheenjohtajaksi palopäällikkö Helin. Sihteerin työt otti vastaan huoltoasemanhoitaja Niilo Aitto-oja. Hallitukseen kuuluivat Pertti Karelehto, Reijo Putila, Yngve Hultqvist, Pentti Alanen ja Martti Rönkkö sekä rahastonhoitajaksi valittu Veikko Soronen.

- Piti kuulua johonkin seuraan, että pääsi ajamaan kilpaa. Siitä syntyi ajatus omasta kerhosta, tähtiperä-Cortinan ratissa mainetta niittänyt Ilmari Alatalo muistelee. Hän oli aikanaan perustamassa moottorikerhoa myös Haapavedelle.

Oulaisten Moottorikerhon kilpailutoiminta käynnistyi saman vuoden kesällä järjestetyillä liikennekilpailuilla ja motocrossajoilla, eikä autojen jääratakilpailujakaan tarvinnut odottaa kuin seuraavaan talveen. Autosuunnistusta järjestettiin kilpailumielessä usein.

* * * * *

Taloudellisesti alkuvuodet olivat tiukkoja, kuten monet vuodet sen jälkeenkin. Rahoja hankittiin lähinnä pääsylippu- ja ravintolatuloilla. Pitkän aikaa moottorikerholaiset aloittivat kilpailujen tekemisen panemalla nimensä ensiksi vekseliin.

Tiukoilla oltiin silloinkin, kun 60-luvulla maksettiin Savukosken Väinön kuorma-auton korjauksesta aiheutunutta laskua ulosottomiehen kautta. Savukosken auto vajosi järven pohjaan, kun oltiin auraamassa rataa Haapaveden Kirkkojärvelle ja jää petti virtapaikassa alta. Onnettomuudessa oli myös onnea matkassa, sillä kaikki auton kyydissä olleet 13 henkilöä pelastuivat kuiville, osa kylmän kylvyn saaneina. Auto jäätyi ja rikkoutui 30 asteen pakkasessa tapahtuneen noston jälkeen, mistä käräjilläkin puidut korjauslaskut aiheutuivat.

Moottorikerhon osuus laskusta hoidettiin Väinölänlahdella järjestettyjen kilpa-ajojen tuotolla. Sen tapauksen jälkeen oli pitkään vaikea saada kuorma-autoilijoita auraamaan rataa jäälle.

* * * * *

1970-lukua sävytti energiakriisi, joka vaiensi monta moottoria. 70-luvulle ajoittuu myös Oulaisten Moottorikerhon viimeisen maarata-ajajan Alpo Lepsun viimeinen moottoripyöräkilpailu.

Motocross sen sijaan alkoi nostaa energiakriisin jälkeen päätään. 1970- ja 80-lukujen taitteessa nähtiin Oulaisissa järjestetyistä motocross-ajoista suurimmat. Niitä järjestettiin vanhan raviradan keskustan lisäksi Vaekankaalla ja Irvassa viimeksi vuonna 1985. Mukana oli usein kilpailijoita myös muista Pohjoismaista. Paikallisia motocrossharrastajia olivat mm. Aitto-ojan ja Mäkelän veljekset.

* * * * *

70-luvulla autoilla ajettiin kilpaa nk. ryhmäläisissä, ralleissa ja rata-autoilijoitakin oli. Rahaa harrastukseen ei kuitenkaan aina tahtonut löytyä, mutta keinoja kaihtamatta haluttiin kilpailemaan.

Oulaisissa liikkuu monta hupaisaa tarinaa siitä, miten puuttuvia osia hankittiin. Yksi niistä kertoo, kuinka eräs kilpa-auto sai tuulilasinsa Enkovaaran kirjakaupan ikkunasta. Kaupungintalon kuparisesta postiluukusta tehtiin puolestaan yhteen kilpa-autoon kannentiiviste.

* * * * *

70-luvulla Oulaisissa järjestettiin Pohjola-rallin pikataival, jossa kaasutteli muiden mukana rallilegenda Timo Mäkinen. Kisaan osallistui myös kerhomme ensimmäinen puheenjohtaja Ilmari Alatalo. Rallin pikataival sattui Alatalolle työn kautta tutuksi tulleelle reitille, jonka hän paineli jokaisen mutkan ja nyppylän tuntien kanssakilpailijoitaan selkeästi nopeammin. Järjestäjät eivät kuitenkaan merkinneet lopputuloksiin Alataloa erikoiskokeen voittajaksi, vaan epäilivät kellottaneensa ajan väärin ja lisäsivät lopputulokseen sekunteja niin, että Mäkisen aika saatiin nopeimmaksi.

* * * * *

70-luvun puolivälin jälkeen syntyi Suomen suosituimmaksi autourheilumuodoksi noussut jokamiesluokka, jota on harrastettu Oulaisissakin voimallisesti kolmatta vuosikymmentä. Ensimmäisten jokkisharrastajien joukossa lähtölistojen perusteella olivat mm. Juhani Vuollet, Kari Jokinen, Leila ja Ilari Laukkanen, Taavi Savukoski, Erkki Mattila, Jussi Isokangas sekä Ilkka Ranta-Eskola.

* * * * *

Jäsenistön palava halu kilpailemaan on ajanut Oulaisten Moottorikerhoa aina eteenpäin. Esimerkiksi, kun Irvan rataa alettiin 70- ja 80-lukujen vaihteessa rakentaa, ei moottorikerholla ollut penniäkään rahaa, vaan senkertainen puheenjohtaja Taavi Savukoski maksoi rata-alueen vuokran seuraavaksi 50 vuodeksi omasta pussistaan. Hinta oli yksi markka, mutta sitäkään ei kerholta löytynyt.

Ensimmäinen radanpaikka merkittiin Irvassa kävellen maastoon moottorikelkoille, joille oli järjestetty kilpailuja Vaekankaalla aikaisemmin. Seuraavaksi siellä päristelivät motocrosspyörät ja viimeisenä tulivat autot: 80-luvun alussa jokkis ja 10 vuoden päästä siitä karting. Jääratakilpailujen järjestäminen siirtyi 80-luvun alussa Väinölänlahdelta uudelleen vesitetyn Piipsjärven jäälle.

Irvan radan rakentamisessa käytettiin monia kehittelyn alla olleita asioita hyväksi. Mursketta tehtiin Kortesojan Paavolla rakenteilla olleella liikkuvalla murskaamolla ja Saaren pojat opettelivat radalla kaivinkonetöihin.

Irvan rata-alue on tuhansien talkootyötuntien tulos. Monet jäsenistä antoivat kerhon käyttöön aikansa lisäksi arvokkaita työkoneita jopa ilman polttoainerahoja. Radan rakentamisrahat otettiin puolestaan pankista hallituksen jäsenten henkilökohtaisin takauksin. Yksi voimakkaimmin alueen muotoutumiseen vaikuttaneista henkilöistä oli jokkiskärpäsen puraisun 80-luvun alkupuolella saanut Martti Matikainen

.

* * * * *

Jokkisradan valmistuminen vuonna 1981 Irvaan oli lopullinen laukaus jokamiesluokan voittokululle Oulaisissa. Lajin harrastus lisääntyi vuosikymmenen loppua kohti mentäessä niin, että kerhoon kuului parhaimmillaan liki puolensataa lisenssillistä jm-kuljettajaa. Lisenssillisten kuljettajien määrää lisäsi SM-tasolla kilpaillut Teboset-liigajoukkue. Siihen aikaan liigakuljettajien piti ostaa lisenssinsä kerhoon, jota edusti. Tämä veti kuljettajia kauempaakin kuin naapuriseuroista. Parhaimmillaan Oulaisissa oli kaksi liigajoukkuetta, joista toinen ajoi divisioonan puolella.

Lajin hyvän jatkuvuuden on taannut 90-luvun alussa käynnistetty nuorten luokka, jossa kortittomat tytöt ja pojat pääsevät kokeilemaan lajia.

80-luvulla Oulaisissa alkoivat pärsistä mikroautot. Mikroautoilu eli karting on myös tuonut nuoria moottoriurheilun pariin. Aluksi harjoittelupaikkoina toimivat isommat asfaltoidut pihat, mutta kesällä 1991 rakennettiin Irvaan 820 metriä pitkä kartingrata. Saman vuoden syksyllä ajettiin ensimmäinen Irva karting -avajaiskilpailuna.

Kartingia harrastuksena on tehty tutuksi lapsille ja nuorille jo useiden vuosien ajan kartingkerhossa, joka kesäisin pyörii Irvassa ja talvella kerhotiloissa. Ajamista pääsevät moottorikerhon autoilla kokeilemaan myös autottomat lapset.

* * * * *

Jokamiesluokan voimakas harrastus on tuonut Oulaisiin lajin kaikki pääkilpailut. Ensimmäisenä Oulaisten Moottorikerho/Urheiluautoilijat sai järjestettäväkseen naisten Suomen mestaruuskilpailun vuonna 1988. Kilpailu onnistui järjestelyjen puolesta ensiluokkaisesti. Lajipäällikkö Kalevi Sulkava kirjoitti seuraava vuoden Sivuimu-lehdessä naisten SM-kisasta näin: ''…Järjestelyt sujuivat. Kaikesta näki, että asioihin oli perehdytty… Tunnelma oli koko kisaviikonlopun hieno, ennen kokematon jokkiskilpailuissa. Eikä se tunne jäänyt Oulaisiin, vaan levisi koko maahan… Kisa oli paras JM-kisa,missä koskaan olen ollut…''

Tunnelmaa täydensi se, että Oulaisten omat naiskuljettajat Leila Laukkanen ja Riitta-Sisko Niemenmaa, nykyinen Matikainen, pääsivät finaaleihin. Leila sijoittui kokonaiskilpailussa parhaana oulaistelaisena 11.

* * * * *

2000-luku käynnistyi jokamiesluokan talvimestaruuskilpailulla Piipsjärven jäällä. Myös silloin kilpailun järjestelyt sujuivat hyvin ja tunnelma huipentui oman seuran kuljettajan, Janne Taskilan, nappaamaan JM-talvimestaruuteen. Miia Rautio sijoittui naistenluokassa mitaleille.

* * * * *

Vuonna 2002 Oulaisissa päästiin juhlimaan jokamiesluokan Suomen mestaria, kun Janne Taskila voitti Hollolan Kukonkoivussa ajetun kilpailun. Taskilan saavutus on seuran historiassa ainoa Suomen mestaruus, mutta finaalipaikkoja on tullut useita mm. yksi JM-liigajoukkueelle. Lisäksi Taskila sijoittui SM-jääratasarjassa hopealle vuonna 2004 ja pronssille vuonna 2005.

* * * * *

Oulaisten Moottorikerhon 40-vuotisen historian haastavin tehtävä on ollut järjestää jokamiesluokan Suomenmestaruuskilpailut vuonna 2004. Onnistuneiksi kiiteltyjen kisojen valmistelu alkoi samoin kuin vuosikymmenten saatossa niin monien pienempienkin kilpailujen - velannostolla. Irvan rata-alue kunnostettiin kauttaaltaan SM-tasoiseksi.

SM-kisajärjestelyiden mittavuuden vuoksi kerhomme ei olisi selvinnyt tehtävästä ilman naapuriseuroilta saatua apua. Yhteistyöllä Oulun Eteläisen autourheiluväki pystyi jälleen osoittamaan, että Oulaisissa osataan järjestää tasokas ja tunnelmallinen autourheilutapahtuma, jossa palvelu pelaa.

SM-kisojen kymmenen tuhatta katsojaa takasi ostoillaan sen, että Oulaisten Moottorikerhon 40-vuotisjuhlajärjestelyt pystyttiin aloittamaan perinteistä poiketen eli ilman, että olisi ensimmäiseksi marssittu pankinjohtajan puheille.